SAARISTON
MARTTA

Lihan makua, savulla tai ilman!

Yhteistyössä Vestlax Mellangårdin kanssa.

Mangalitzasianlihaa, makujen aatelia! Sitä kyllä syö ympäri vuoden eri tavoin valmistettuna olipa sitten juhla tai arki. Kuka sanoo, että kinkku kuuluisi vain joulupöytään? Kinkkua potkalla tai ilman jouluun, pääsiäiseen, juhannukseen, sadonkorjuun aikaan…

Mangalitza on vanha alkuperäisrotu Unkarista. Rotu on hyvin Suomen olosuhteisiin sopiva. Vapaasti koko parivuotisen elämänsä ajan ulkona liikkuvan villasian lihassyyt ovat marmoroituneet hyvänmakuisesta rasvasta. Paksu, 10–15 sentin rasvakerros suojelee villasikaa turkin lisäksi talven pakkasilta. Mangalitzan liha on tavalliseen sianlihaan verrattuna täysin poikkeuksellista. Parhaaseen mahdolliseen koostumukseen päästään maltilla, oikealla ravinnolla sekä luonnollisella ympäristöllä.

Meillä laitettiin viimeksi jouluna mangalitzan juhlakinkkuja kaksin kappalein. Toinen oli luuton ja toinen potkalla. Luuttoman kinkun päätimme savustaa ja potkallinen valmistettiin perinteisin menetelmin sähköuunin lämmössä.

Kinkkujen suolaamisen teimme itse.

Keitettyyn veteen lisätään merisuolaa (150 g merisuolaa litraa kohti). Suola liuotetaan veteen ja suolaveden annetaan jäähtyä. Apteekista ostetun ruiskun avulla suolaliuosta ruiskutetaan pitkin poikin kinkkua. Liuosta tarvitaan 20 prosenttia kinkun painosta eli viiden kilon painoiseen kinkkuun tarvitaan liuosta litran verran. Ruiskutuksen lopuksi kinkku laitetaan vielä vuorokaudeksi 10 prosenttiseen suolaveteen, jotta se suolaantuisi tasaisesti.

Suolaamisen jälkeen ennen paistamista kinkku kuivataan ja sen annetaan olla muutama tunti huoneenlämmössä. Kinkku laitetaan paistopussiin ja kylkeen pistetään paksuimpaan kohtaan paistomittari. Kinkkua paistetaan 120´C uunissa kunnes paistomittarin sisälämpö näyttää 70-80 astetta. Meillä mittari näytti 70 ja lopputulos oli erinomainen.

Savukinkkukin onnistui täydellisesti ja veti jopa hieman pidemmän korren maunkin suhteen. Voe pojat ja tytöt miten hyvää!

Savustimessa kinkku oli tunnin verran reilulla lämmöllä. Savun jälkeen sisälämmön näyttäessä 20 astetta, siirrettiin se 90´C uuniin. Sisälämpömittarin näyttäessä 69 astetta oli savukinkkumme valmis.

Niin hyvää on, että veti puheliaana minutkin hiljaiseksi. Lihan maukas, pehmeä maku ja rasvan tuoma makea mehevyys on mahtava makuelämys.

Kemiönsaaressa, Vestlaxissa, meidän naapuritilalla kasvatetaan näitä upeita mangalitzasikoja, villasikoja.

Mangalitza on vanha alkuperäisrotu Unkarista. Rotu on hyvin Suomen olosuhteisiin sopiva. Vapaasti koko parivuotisen elämänsä ajan ulkona liikkuvan villasian lihassyyt ovat marmoroituneet hyvänmakuisesta rasvasta. Paksu, 10–15 sentin rasvakerros suojelee villasikaa turkin lisäksi talven pakkasilta. Mangalitzan liha on tavalliseen sianlihaan verrattuna täysin poikkeuksellista. Parhaaseen mahdolliseen koostumukseen päästään maltilla, oikealla ravinnolla sekä luonnollisella ympäristöllä.

Tiedustelut ja tilaukset:

Vestlax Mellangård/ Kasper Lindroos

050 556 4702

lindroos.kasper@gmail.com

https://www.mellangard.shop